Absoluuttinen Nollapiste - Suvannossa ylpeä ilme

Suljettu-albumin viisiosainen päätösmöhkäle tässä nyt

I 0:00

Kukaan ei ole puhunut minulle vuosiin
On sitä leikatumpaa asua keskellä kylää
Vaikka jokainen tarina minusta olisi totta
Kivittäisivät välttämisen sijasta
Olen valmentanut korvani erottamaan
Kaiken, mitä kaupan hyllyjen välissä kuiskitaan
Päätöksellä liikuteltavaan taloon
Meidät osoitettiin asumaan

Jos kuten eläin tunnustelee pesäänsä
Koskettelen poikaani hänen työntäessään
Puita pesään, kieltämättä oudon sirosti
Yökastelijaa, jonka vanhemmista toisen kysyttyä
Kumman valitset?, poika ei valinnut
Se ei tee minusta, jolle eivät siihen uskovat
Vuosiin ole puhuneet hänen makaajaa

Muuttoreitit tuntee, mihin säästelee ei puhu
Ei liian hiljaa, ettei hiiriä houkuttele
Yskähtää

Kun temppuilee, keiton saa, kun lapioi
Ei vähillä kamppein keikistele, koivun valikoi


II 04:40

Kanavalla presidentin häät
Poika pyyhki vahaliinan
Telttakauden avajaisten iltapäivä
Jää tuli painaa kämmenellä rikki
Minusta elättäjäksi, ellei hänestä eläjäksi
Tuskin leijuu, mietiskelee katolla

Äsken kumartui, selkärangan helminauha erottui
Säälinkö häntä, kun sukkien tähdenmuotoiset
Liukuesteet paljastuivat pojan polvistuessa
Löytää pyyhkiessään pudonneen rahan ylle
Jo ehtikö hiiri viedä, mitä ensin haeskeli
Silmä, haki sitten käsi

Kun talossa ei ole kivijalkaa
Tulee ovenseudun olla tyhjä
Kuten kiinteän asumuksen
Porrasedun sopii olla siisti
Että sen tietää olevan asuttu
Jalkineisiinsa pojan komensin

Hänen oltuaan liukuestesukissaan
Hetken jopa uhmakkaasti avojalkaisin

Maalasin seinään kasvot
Valehtelin perilliselle
Käärinliinateorian
Tai ehkä siinä kohtaa
Haki nappia, äitis
Ja aivan hiljaa takaa tuli
Mies, ja painoi kasvot
Aivan hiljaa


III 08:04

Olen elossa, ei sitä juuri huomaa
Mies saa itkeä vain äidin hautajaisissa
Kun nousen penkiltä, joku kävelee läheltä
Kolmas kiikaroi

Kun on sairas, tahtoo kolmannen tyynyn ja
Vielä viltin, kuollut mies tahtoo olla yksin
Hän sanoi: Top, kun riitti

Normaalivartaloisen nähtiin poistuvan
Öisin talostaan, johon painostimme hänet muuttamaan
Kanssa poikansa, joka...
Se voi olla vain totta
Sillä, mitä saunassa kuulee, ei voi unohtaa
On helpompi siirtää kuukautisia kuin juorun kertomista
Nimismies saa ajaa pihaan asti
Roska kulkee meidän mailla
Katsoo sallalaisittain

Kola nojaa seurakuntatalon seinään
Vaaran alla liikkuu eläin
Hirvitutka toimi hetken

Suljin välioven
Menikö ovi kunnolla kiinni?
Postiluukusta tuli letkulla
Kaasua, kun kävin tarkistamassa
Letku oli vedetty pois

On kuvia järjestelemättä
Ei poika tullessaan epäillyt
Että kätkin ne häneltä
Setä oli nuorena komea mies
En tiedä, mikä on unta
Mikä muistoja, sukututkimus
Lannistaa, kuin alkutalvi
Etteivät sukulaiset tunteneet
Minua lainkaan
Osoitti lahjavalinnat
Kun yhteydenpitonsa
Että merkkipäivisin muistivat

Kun poikina kaikin olimme valaistulla tiellä
Olin pylväiden välin onnellinen


IV 12:00

Poikani nakkaa lumipalloja kuin likat
Ei lyhtypylväitä potki sammuksiin kuten minä
Kuljin sammutettua tietä

Älä holhoa
Olen iso tyttö jo
Mä meikkailen jo
Älä holhoa
Mä meikkailen jo
Se tarkoittaa olen iso jo

Toivoin
Kaveria, jolle olla hyvä
Mutta hän on tyttö
Säästää, minkä saa

Älä holhoa
Olen iso tyttö jo
Olen riisunut huntuni kujalla
Älä holhoa
Olen iso tyttö jo
Meni tyveeni isäni kunnia

Isä seurasi poikaansa alas maantielle


V 15:19

Karkasin nimismiehen kyydistä
Sivutuuliherkkyyden sillalla vallitessa

Tai tien kohdassa
Jossa tullaan aukealle
Vältin valaistuja teitä
Mäntysaarekkeet
Juoksin pellot
Ryömin, upotin vaatteeni
Joki peitti uintireittini

Kolmiomuotoiselle joutomaalle
Jokihaarat kateetteinaan
Otsan kohdatessa maan
Turmeltui veden myötäämä
Tukan vaskinen sileys
Ja pohjaan löin varpaan

Kuin nahkiainen valkamaan
Joen leikkaavaan vaijeriin
Ajautui hän meidät leikanneen
Kylän leikkaavaa jokea

Karkasin kyydistä kaupunkiin
Kolmiomuotoiselle joutomaalle

Kukaan ei ole puhunut minulle suoraan
Vaikka poikani tarttui lossin vaijeriin
Ja tunnistettiin, tähdenmuotoiset
Liukuesteet eivät estäneet liukumista
Holhosinko?

Kun korva kastui, se paukahti kuin pakkausmuovi
Kun luulin korvan auenneen
Mäntyjen välin aurinko oli vain kulkenut
Nyt lähenee silmäkulmassa jokin

Sydän pettää joutomaalla
Kylmän kaataminen rikkoo kuuman astian
Tanssitavalla takana vaaran
Kenties tyttöjoukko kerää kolehdin
Sitten juovuttaakseen juhannusmorsiamen
Viikko häitä ennen
Alla vaaran valkea vene
Vedessä vene
Veneessä kylä